Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että fitnessurheilijoiden kisadieetin aikainen lepoaineenvaihdunnan pieneneminen johtui ainakin vähentyneestä energiansaannista sekä T3-kilpirauhashormonitasojen ja leposykkeen pienenemisestä. Muutokset palautuivat ennalleen viiden kuukauden kuluessa. Sukupuolten välillä ei havaittu juurikaan eroja.



Fitnessurheilijat pyrkivät vähentämään kehon rasvan määrää sekä ylläpitämään samalla lihasmassaa valmistautuessaan kilpailuihin. Tämä voi vaikuttaa urheilijan energiankulutukseen levossa eli lepoaineenvaihduntaan ja nälkää säätelevien hormonien määrään.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa fitnessurheilijamiehiä ja -naisia mitattiin perusteellisesti ennen ja jälkeen noin viiden kuukauden kilpailudieettiä sekä noin viisi kuukautta kilpailujen jälkeen. Kontrolliryhmän muodostivat fitnessurheilijat, jotka eivät pudottaneet painoaan tai valmistautuneet kilpailuihin.

Tutkijoiden mukaan kilpailudieetillä toteutettu painonpudotus oli seurausta fitnessurheilijoiden pienentyneestä energiansaannista sekä lisääntyneestä aerobisesta harjoittelusta.

– Kilpailudieetti vähensi väliaikaisesti fitnessurheilijoiden lepoaineenvaihduntaa. Muutos oli suurempaa kuin mitä pelkän kehonpainon ja rasva- tai rasvattoman massan vähenemisen perusteella voitaisiin ennustaa, jolloin voidaan puhua adaptiivisesta termogeneesistä, väitöskirjaa fitnessurheilusta tekevä Ville Isola liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

– Lepoaineenvaihdunta koostuu elimistön perustoiminnoista, kuten lihasten ja eri elinten, kuten aivojen ja maksan, toiminnasta. Elimistö siis sopeutuu painonpudotuksen aiheuttamaan energiavajeeseen pienentämällä elimistön lepoaineenvaihduntaa, mikä puolestaan voi entisestään hankaloittaa fitnessurheilijoiden painonpudotusta, Isola jatkaa.

Lepoenergiankulutus pieneni sekä miehillä että naisilla, eikä sukupuolten välillä havaittu eroja. Tutkijaryhmän mukaan lepoenergiankulutuksen lasku johtui oletettavasti ainakin vähentyneestä energiansaannista sekä T3-kilpirauhashormonitasojen ja leposykkeen pienenemisestä. Kaikki nämä muutokset palautuivat ennalleen viiden kuukauden kuluessa.

Lepoaineenvaihdunnan väliaikainenkin lasku saattaa kuitenkin vaikeuttaa fitnessurheilijan kilpailemista. Isola ja tutkimusryhmän senioritutkijat Juha Ahtiainen ja Juha Hulmi korostavatkin, että tämänkaltaista pitkäkestoista ja suurta painonpudotusta ei juurikaan tehdä muissa lajeissa.

Tutkimuksessa selvisi myös, että kilpailijoiden kehon rasvamassa ja ihonalaisen rasvan paksuus vähenivät kisadieetin aikana molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä rasvattoman massan väheneminen oli suurempaa kuin naisilla. Rasvaton massa saadaan, kun koko kehon painosta vähennetään rasvamassan määrä.

– Fitnessurheilijat pystyivät kuitenkin painonpudotuksen aikana ylläpitämään lihasten kokoaan melko hyvin, mikä saattaa selittyä ainakin osittain melko korkealla voimaharjoittelun määrällä ja proteiininsaannilla, Isola pohtii.

Kyseessä on ensimmäinen laajempi tutkimus fitnessurheilun kilpailudieetistä tai yleensä normaalipainoisilla miehillä ja naisilla tehtävistä laihdutustutkimuksista. Tutkimuksen osaraportti toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkittavina oli nuoria suomalaisia miehiä ja naisia, jotka pudottivat painoaan Suomen Fitnessurheilu ry:n fitnessin SM-kilpailuihin tai toimivat vertailuryhmänä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä Applied Physiology, Nutrition and Metabolism -lehdessä. Tutkimusta rahoittivat Renaissance Periodization, Suomen Fitnessurheilu ry, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Suomen urheilututkimussäätiö ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.

Alkuperäinen tutkimus
Ville Isola, Juha J. Hulmi, Pirita Petäjä, Eric R. Helms, Jari E Karppinen, and Juha P Ahtiainen. Weight loss induces changes in adaptive thermogenesis in female and male physique athletes. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism. Just-IN https://doi.org/10.1139/apnm-2022-0372

Tutkimus on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85143

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja
Väitöskirjatutkija Ville Isola, 040 867 6648,
[email protected]
Instagram: @villeisola
Twitter: villeisola
Yhteistyössä SEO-markkinoinnin kanssa